Jos piirtäisin mielessäni kuvan pienehköstä italialaisesta kaupungista, jonka turistit valtaavat kesäisin, niin piirtäisin mielessäni kauniin Sorrenton kaupungin. Pienet piskuiset kujat, lukuisat äänekkäät pubit ja ravintolat, katusoittajien sinfoniat, katukauppiaiden älämölö ja kalaravintolat. Sorrento on eloisa turistikaupunki. Hiukan sieluton, mutta suloinen. Romanttinen ja kaunis, mutta kovin kauheasti tällä kaupungilla ei ollut annettavanaan. Kirjoittelinkin jo aiemmin Sorrenton upeasta auringonlaskusta, joka lumosi väreillään tämän matkailijan. Tuo auringonlasku oli selvästi Sorrenton parasta antia.
Vietimme Sorrentossa kaksi yötä. Hotellivalinta, Hotel Eden, sijaitsi hyvin keskeisellä paikalla Sorrenton "keskustassa" lähellä Tassoaukiota. Hotelli on keskitason hotelli hintaluokaltaan (n. 100e/yö heinäkuussa) ja saatiin ihan oma penthouse komealla parvekkeella. Itse hotellihuone oli hyvin perus, mutta tuo komea parveke jäi kieltämättä Vesuvius-näköalalla mieleen. Jos etsitte hyvää keskitason hotellia Sorrentosta, niin tätä hotellia voin lämpimästi suositella.
Sorrentoon pääsee kätevästi monella eri kulkuvälineellä. Otimme lautan Napolista Sorrentoon (12,30€), koska junalla tai bussilla matkustaminen ei komeana ja aurinkoisena päivänä napostellut. Napolin ja Sorrenton välillä kulkee Circumvesuviana-juna, joka puksuttaa hitaasti, mutta varmasti pysähdellen joka asemalla. Tuolla junalla pääsee kätevästi vierailemaan muuten Pompeijin rauniokaupungissa. Sorrentolta on loistavat lauttayhteydet muun muassa Caprin saarelle ja tämän vuoksi Sorrenton satama onkin melkoinen härdelli päiväsaikaan. Retkenjärjestäjiä Caprille löytyy aivan joka lähtöön. Ei tarvitse kuin seisoa satamassa, niin huomaa olevansa retkimyyjien ympäröimänä.
Sorrento lomakohteena itsessään jätti hiukan vaisun kuvan. Itse pitäjässä ei ole varsinaisesti mitään nähtävää eivätkä rannatkaan houkutelleet Ischian jälkeen. Päädyimme harhailemaan kompaktin kaupungin kujilla, kunnes löysimme pienen kalastajasataman kalaravintoloineen. Tuolla satama-alueella vietimme tovin jos toisenkin. Tuo paikka oli jollain tapaa rauhoittava. Seurailin kalastajien askareita, tuijotin merenrantaa ja uppouduin omiin ajatuksiini. Ruoka oli poikkeuksellisen hyvää tämän alueen ravintoloissa.
Iltaisin kaupungin pikkukadut ja pääaukio Piazza Tasso olivat täynnä lomanviettäjiä, jotka shoppailivat ja herkuttelivat ravintoloissa. Italian kieltä ei juurikaan kuulunut, vaan kaupungin pääkieli oli turistimäärän vuoksi selvästi englanti. Baareista ja ravintoloista ei tässä pikkukaupungissa tule pulaa. Tuntui, että ravintolat olivat toinen toistaan houkuttelevampia valkoisine pöytäliinoineen ja kynttilöineen. Shoppailtavaa löytyy turistikrääsästä vaatteisiin. Limoncello ja I love Sorrento- T-paidat ja kassit näyttivät olevan kovassa huudossa. Myös paikallisten taiteilijoiden tauluja ja julisteita oli myynnissä monessa liikkeessä. Me kävimme kannattamassa lähinnä pientä ruokaputiikkia, jonka pitäjä näytti Tony Sopranon äidiltä.
Muutama matkavinkki Sorrentoon
- Satamasta on kävelymatka keskustaan, mutta "muutaman" jyrkän portaan joutuu nousemaan ylös keskusta-alueelle. Jos sinulla on painavat matkalaukut mukana ja tulet lautalla, ota satamasta ennemmin bussi
- Maista alueen tunnettua perinteistä juomaa, limoncelloa
- Kalastajasatama Marina Grande on ihastuttava paikka illallistaa ja katsella auringonlaskua
- Sorrentolta pääsee kätevästi lautalla päiväretkille Caprin ja Ischian saarille.
- Harkitse ennemmin lautan ottamista Amalfille, jos liikut julkisilla kulkuvälineillä alueella. Kiemuraiset tiet ja bussimatka Amalfille kestää helposti 1,5h ja matka taittuu hitaasti. Bussilippu Sorrentoon maksaa 6,80€. Lauttamatka Sorrento-Amalfi maksaa 17€ (Positanoon 16€).
- Kaupunki on oivallinen tukikohta ajatellen alueen muita nähtävyyksiä. Itse kaupungin näkee päivässä.