Kaukolennolla taaperon kanssa

Palattiin alkuviikosta minireissaajan kanssa New Yorkin matkalta. Syysloma Atlantin toisella puolella oli aivan mahtava. Aivan uudenlaisia kokemuksia oli edessä heti alkumatkasta, sillä lennettiin ensimmäistä kertaa kaukolento vauhdikkaan taaperoni kanssa. Itselläkin oli edellisestä kaukolennosta vierähtänyt jo kolme vuotta enkä ollut mitenkään älyttömän innoissani pidemmästä lennosta. Viime vuosina omat matkailutottumukset ovat vieneet ihan eri suuntaan kuin kaukoreissuvalintoihin, mutta niistäkin lisää myöhemmin.

Photo 05-11-2018, 8.12.24.jpg

Menolento

Tämän reissun menopaluulennot olivat meidän viimeiset lennot samalla penkillä. Lähes kaksivuotiaan kanssa matkustaminen sylilapsena ei ole enää niin herkkua kuin vauvan kanssa, sillä lapsi kaipaa ja haluaa omaa tilaa. Finnairin tiskillä virkailijan ilme jäi mieleen, kun hänen kauhisteli, että meinasinko oikeasti lentää kaksin pitkän lennon sylilapsen kanssa. Upgreidasin meille Economy Comfortin pisteillä molempiin suuntiin, sillä lisäjalkatila tuli tarpeeseen ja matkustusmukavuus kasvoi muutenkin.

Photo 30-10-2018, 14.56.21.jpg
Photo 30-10-2018, 21.04.49.jpg
puuhakassi lennolle

Jännitin menolentoa etukäteen, sillä päiväsaikaan lähes yhdeksän tunnin lento kuulosti jo omiin korviin haastavalta energisen touhottajan kanssa. Eniten mietin, miten uni tulisi koneessa. New Yorkin lento lähtee klo 14.10 Helsingistä eli juuri päiväunien jälkeen. Vaikka olen jo moneen kertaan todennut, että lapsen kanssa reissatessa ei kannata suunnitella mitään aikataulujen osalta, sillä pieleen ne menee joka tapauksessa, niin sama kävi tälläkin kertaa.

Ajattelin ja suunnittelin kuitenkin, että jos lapsi nukkuu kunnon päiväunet mahdollisimman normaalin rytmiin, niin hän jaksaa paremmin kentällä ja koneessa sekä simahtaa vasta loppulennosta. Liekkö kuitenkin ollut matkajännitystä ilmassa vai mitä, mutta edellinen yö nukuttiin huonosti ja lopulta taapero vetäisi ensimmäiset unet jo ennen lähtöä kotoa. Ruoka ei myöskään maistunut, joten menolennolle meni hiukan kierroksilla käyvä, väsynyt ja huonosti syönyt lapsi. Katastrofin merkit ilmassa? Kyllä.

Menolento meni kuitenkin yllättävän hyvin. Meidän vieressä istui nuori ruotsalaispoika, joka kunniallisesti tuijotti ruutua vastamelukuulokkeet päässä lennon alusta loppuun. Hän ei näyttänyt häiriintyvän pienestä matkustajasta vieressä. Minireissaajan väsymys purkaantui kunnon väsyitkulla heti ruokailun jälkeen ja unta vastaan taisteltiin viimeiseen asti. Parin tunnin unien jälkeen loppulento meni jaloitellen, tarroja liimaillen, Pipsa possua katsellen ja piirtäen. Loppulennosta uni alkoi taas tulla ja juuri ennen kuin laskeuduttiin JFK:lle, minireissaajan nukahti. Lentokentällä päästiin kivasti väsyneen minireissaajan kanssa kaikkien jonojen ohi (ja onneksi mikään ruuhka-aika ollutkaan) ja pian oltiinkin jo taksissa, jossa unet jatkuivat. Reissun ekoina päivinä podettiin pientä jetlagia, mutta muutoin rytmi meni jo ensimmäisenä päivänä kohdilleen.

Paluulento

Paluulento oli yölento ja ajattelin, että se varmasti menee kivemmin kuin menomatka. Minireissaajan kanssa oltiin sen verran ajoissa kentällä, että ehdittiin ihmetellä lähteviä koneita ja auringonlaskua. Koneessa olimme molemmat valveilla ruokaan asti ja sen jälkeen molempien silmät painuivat kiinni. Minireissaaja nukkui lennolla 5,5h ja heräsi puoli tuntia ennen laskeutumista. Itse torkuin pari tuntia. Kun lentää kahdestaan, saattavat vessareissut olla vähän hankalia toisen nukkuessa sylissä. Tällä lennolla tuli testattua, miten oma vessareissu onnistuu nukkuva lapsi sylissä ja onnistuihan se ilman toisen heräämistä. :D

jfk
Photo 05-11-2018, 8.12.42.jpg

Paluulento oli Suomessa yhdeksän aikaan aamulla. Kotona painuimme suoraan päikkäreille ja nukuimme matkaväsymystä vielä pois. Tämä auttoi isosti arkirytmiin palautumisessa.

New Yorkin reissu meni aivan mahtavasti lentoineen päivineen. Olen niin ylpeä reippaasta minireissaajastani. Kun menee lapsen ehdoilla, niin reissusta tulee kiva molemmille. Turhaan etukäteen pähkäilin, miten lennot tulisivat menemään. Ne menivät tosi hyvin. Minireissaaja oli ihan fiiliksissä isosta lentokoneesta ja New Yorkin kaupunkilomasta. Tässä reissusta jäi vielä monta tarinaa kerrottavaksi. <3

Vinkkejä kaukolentoon taaperon kanssa

  • Päivälennolle kannattaa ottaa mukaan tekemistä mukaan. Itse tein lapselle puuhapussin, josta löytyi värikynät, tarroja, kirja, johon piirtää ja liimata tarroja, muumikirjoja. Laitoin pussiin myös tossut, joita ei ennen oltu käytetty ja pari ylläriherkkua, jotka olivat minireissaajalle mieluinen ylläri. Tuota puuhapussia tutkiessa aikaa vierähti kivasti lennon alussa. Samoin latasin Youtubesta offlineen Pipsa possu-jaksoja

  • Ota lapselle mukaan eväitä ja juotavaa, sillä omasta ateriasta ei riitä kahdelle

  • Pakkaa käsimatkatavaroihin vaihtovaatteet sekä lapselle että itsellesi

  • Kantoreppu tai -liina voi auttaa lapsen saamisessa unille

Lisää kokemuksia ja tarinoita reissaamisesta pienen lapsen kanssa, voit käydä lukemassa täältä.