Dubrovnikin vanhakaupunki, Stari Grad, on melkoinen turistinähtävyys. Se on Unescon suojeluperintökohde ja joutunut koville muun muassa Balkanin sodassa 1992. Finnair, Norwegian ja muut lentoyhtiöt lennättävät tänne kesäkaudella ihan tolkuttoman määrän turisteja. Osa tulee bilettämään, osa viettämään rantalomaa ja osa perhelomaa. Elokuun puolivälissä, kun me kaupunkiin saavuimme, meno oli melkoinen. Lentokenttäbussissa ehdin jo ajatella, olikohan virhe matkustaa tänne?
Kuten aiemmassa Dubrovnik-postauksessa kerroin, vietimme muutaman päivän kestävän leppoisan rantaloman kaupungissa. Uteliaisuus ja kiinnostus Dubrovnikin suosioon sai meidätkin pari kertaa sulloutumaan muiden mukana vanhankaupungin porteista sisään. Pääkatu oli ruuhkainen, mutta sivukujilla mukavast tilaa tutkia paikkoja ja fiilistellä tunnelmaa.
Olin mykistynyt. Vanhakaupunki on erittäin kaunis ja lumoava. Erityisesti pidin korkeuseroista, pienistä kaduista ja rappusista. Kyllä minä tästä paikasta pidin, vaikka turisteja kaupunki olikin pullollaan. Kaupungin muurille menon skippasimme suosiolla, sillä 100 kunaa tuntui aika kohtuuttomalta hinnalta. Kiersimme melkein ympyrää tutkiessamme pieniä kujia, koska vanhakaupunki ei loppujen lopuksi niin iso ole. Ilta-aikaan Istuimme terassilla päivittelemässä ihmisten vilinää. Tunnelmaa tästä kaupungista ei kyllä puuttunut!
Ravintoloita ja baareja vanhassakaupungissa riittää ja ne kaikki näyttävät niin tunnelmallisilta. Kävimme toisena iltana syömässä pienellä romanttisella kadulla, joka oli varustettu useilla ravintoloilla. Ravintoloiden hinnat olivat kalliit suhteessa Kroatian hintatasoon, mutta tällaisessa turistien mekassa se oli ymmärrettävää. Itse asiassa odotin, että hinnat olisivat olleet vieläkin kalliimmat. Pääruoat maksoivat syömässämme ravintolassa n. 20€, lasi viiniä 4-5€, olut 5-6€ ja alkuruoat noin 10€.
Annoimme jälleen kerran mahdollisuuden kroatialaiselle viinille. Se oli jälleen kerran väärä valinta. Itse ruoka ei ollut mieleenpainuvan hyvää. Aasialaisten herkkujen jälkeen ruoka Balkanilla ei muutenkaan oikein iskenyt. Tarjoilijoiden ystävällisyys? Sitä ei ollut. Harvemmin olen Kroatiassa törmäänyt töykeään asiakaspalveuun, mutta Dubrovnikissa se oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Tosin poikkeuksena tästä oli upean majatalon isäntämme, joka oli niin ystävällinen, että teki mieli halata häntä lähtiessä.
Dubrovnik on erittäin kaunis ja helppo matkakohde. Sanoisin, että Dubrovnikiin kannattaa matkustaa keväällä tai syksyllä sesongin ulkopuolella. Kaupunki on suomalaisten suosiossa, joten jos haluaa vältellä oman maan väkeä, tämä ei ole paikkasi. Tykkäsin enemmän Dubrovnikista kuin Splitistä. Miksiköhän? Ehkä juuri sen tunnelman takia. Kaupungin hintataso on kalliimpi kuin muissa Kroatian kohteissa, mutta muutoin Dubrovnik tarjoaa puitteet onnistuneelle lomalle siinä missä muutkin Kroatian kohteet.