"Eihän siitä nyt niin kamalan pitkä aika ole, kun mä siellä Lapissa viimeksi kävin." Siis Napapiirin yläpuolella. Näin olen sanonut monta kertaa viimeisten vuosien aikana, kunnes äskettäin tajusin, että viime käynnistä on 15 vuotta. Hetkinen! 15 vuotta. Sehän on puolet mun elämästä. Ihan käsittämätöntä. Sen jälkeen on tullut huideltua pitkin maita ja mantuja, mutta Lappiin en ole "ehtinyt".
Lappiin olen kuitenkin kaivannut. Tiedän, ettei ne rinteet siellä ole ihan yhtä pitkiä kuin Alpeilla. Tiedän, että mäennyppylät eivät vastaa vuoria. Silti tiedän, että Lapissa tulen viihtymään, sillä Lapin tunnelmassa on jotain ainutlaatuista.
Kuvat: Paavo Huolman
Keväthanget kutsuvat minua ja minireissaajaa, joka pääsee tänään ensimmäistä kertaa matkustamaan lentokoneella. Tuosta minireissaajan ensimmäisestä lennosta taidan minä olla enemmän innoissani. Pitkästä aikaa itsellä on iloisia matkajännityskuplia mahassa ja vielä kotimaan kohteeseen matkustaessa. Kivaa! Tästä reissusta tulee hyvä, tiedän sen.
Instagramissa (@jennaasi) voit seurata meidän Lapin reissua. Nähdään huhtikuussa!