Kazanin reissulla teimme yhden lähes päivän mittaisen retken kaupungin ulkopuolelle. Visit Tatarstanilla on kampanja, jossa 1000 kaupungissa vierailevaa suomalaista turistia saa ilmaisen päiväretken Sviyazhskin saarelle (kiitos vinkistä vain Inkalle). Retkelle päästäkseen tulee olla yhteydessä Tatarstanin reissuja järjestävään suomalaiseen matkatoimistoon, jonka kautta retken voi varata. Itse otin yhteyttä matkatoimisto Travelleriin, joka järjesti meille näppärästi paikat sunnuntaipäivän retkelle.
Sunnuntaiaamuna meidän piti olla yhdeksän jälkeen Hotel Tatarstanin aulassa. Samaisesta paikasta olimme edellisenä päivänä hakeneet retkilippumme ja suomeksikirjoitetun turistilehtisen Tatarstanista. Olin vähän skeptinen siitä, että mitähän tästä retkestä oikein tulisi. Luulin, että koko retki olisi järjestetty venäjäksi ja meidät vaan otettaisiin bussiin mukaan. Epäilykseni olivat kuitenkin aiheettomat, sillä meillä oli oma englanninkielinen opas koko retken ajan. 1,5h kestävällä bussimatkalla saarelle hän selitti hyvin yksityiskohtaisesti Tatarstanin historiasta ja kertoi Sviyazhskin saaren tarinaa. Opas oli itse kotoisin saarelta ja hänen äitinsä asuu yhä saarella, joten hänen kertomuksissaan oli selvä tunnelataus mukana.
Iivana Julma perusti saarelle linnoituksen tarkoituksena valloittaa Kazan vuonna 1551. Saarelta käsin johdettiin Kazanin piiritystä ja linnoitus toimi tärkeänä taistelutukikohtana. Myöhemmin saari koki kovia, kun 1900-luvulla Bolshevikit tuhosivat suurimman osan saaren kirkoista. Lopuista rakennuksista tuli vankiloita ja 1920-luvulla saarella oli eristetty paikka vangeille. 1960-luvulla saari tunnustettiin Venäjän merkittäväksi historialliseksi ja kulttuuriseksi kohteeksi.
Mitä saarelta löytyy?
Museo, luostari, kirkko ja keskiaikaisia viihdykkeitä. Me tutuistumme luostariin, kirkkoon ja kävimme kuuntelemassa pitkät tarinat Kazanin historiasta ja paikalliselämästä museossa. Saari sijaitsee Sviyaga- ja Volga-joen yhtymäkohdassa, joka tarkoitti, että se oli myös tärkeä kauppapaikka aikanaan sijaintinsa puolesta.
Tänä päivänä saari on suosittu ajanviettokohde viikonloppuisin ja turisteja paikalla olikin muutama bussi ja auto poikineen. Paikallista asutusta saarelta löytyy enää alle 300. Saarta kunnostetaan kovalla vauhdilla, jotta siitä jonain päivänä tulisi Tatarstanin kolmas UNESCO:n maailmanperintökohde.
Rehellisesti sanottuna saarella on kyllä kauniita rakennuksia ja sen historia on mielenkiintoinen, mutta jollain tapaa se on myös vähän tylsä. Saari on kaunis ja rento paikka vietellä kesäistä päivää ja nautiskella kojuista saatavia herkkuja. Ilman englanninkielistä opasta päivästämme olisi varmaan tullut vähän tylsä, sillä pari tuntia (jos sekään) olisi ollut tarpeeksi kiertää saaren nähtävyydet ominpäin. Saari ei ole kovin iso, joten se on melko nopeasti kävelty ympäri. Takaisin Kazanissa olimme kovan ruuhkan vuoksi neljän maissa iltapäivällä, joten melkein koko päivän retki tästä tuli.
Vinkkinä antaisin, että jos saarelle menee päiväretkelle, niin englanninkielinen opas on hyvä olla. Samoin kannattaa varata aikaa vaan ihan nauttiakseen saaren rauhallisesta ilmapiiristä ja kauniista maisemista. Päiväretki saarelle kannatti, vaikken palavasti ihastunutkaan.
Jos Kazanin reissulla on kuitenkin vain yksi ylimääräinen päivä käytettäväksi, niin menisin ehkä ennemmin tutustuman Venäjän Bolgarin entiseen pääkaupunkiin Suur-Bolgariin kuin vierailisin Sviyazhskin saarella.