Kun miettii sanaa Napoli, niin mitä tulee ensimmäisenä mieleen? Tampereen vanhin pizzeria? Jätteistään ja pahamaineisen mafian, Comorran hallitsema kaupunki? Kaaos? Muu, mikä?
Joku kenties tietää, että Napolin seutu on vanhinta asuttua seutua Euroopassa. Kaupungin metropolialueella asuu yli kolmisen miljoonaa ihmistä ja kaupunki on eteläisen Italian suurin kaupunki sekä Italian kolmanneksi suurin kaupunkikeskittymä. Monet ovat kuulleet sanonnan, että Napolin kaupunkia joko vihaa tai rakastaa. Nuhjuinen, likainen ja kaaottinen katukuva saa monen inhoamaan kaupunkia. Kaupunki on usein väärinymmärretty.
Vesuviuksen kainalossa sijaitseva kaupunki tarjoaa hiukan erilaisempaa nähtävää kuin Campanian alueen muut kohteet, kuten tunnetut saaret (Ischia, Procida ja Capri) tai Sorrenton tai Amalfin rannikko. Monelle Napoli on tukikohta, josta tehdään päiväretkiä alueen muihin kohteisiin. Hotellien hintaskaala on laaja. Meidän kahden yön majoitus Napolin rautatieaseman lähellä Donna Adelinassa maksoi 56€/yö (sis. aamiaisen). Kahden yön sijaan olisin voinut viettää täällä kolme yötä.
Itseäni Napoli on kiinnostanut aina jollain tapaa. Ensinnäkin monia mafiaelokuvia ja - kirjoja lukeneena olin odottanut, että pääsisin käymään joskus Napolissa. Myös juuri se kaaosmainen nuhjuinen kaupunkikuva, mikä oli piirtynyt verkkokalvoilleni kuulopuheiden perusteella sai minut matkustamaan tähän kaupunkiin. Olin nähnyt kuvia pienistä sokkeloisista kaduista, kuullut roskaisuudesta ja siitä, että Napolissa ei ole juurikaan mitään nähtävää. En pistänyt kaupungille isompia odotuksia etukäteen ja hyvä niin, sillä Napoli oli omalla kohdalla positiivinen kokemus. Viihdyin kaupungissa itse asiassa todella hyvin ja uskallaan jopa sanoa, että pidin siitä enemmän kuin Roomasta. Jos Napolia tulisi kuvailla adjektiivein niin sanoisin sen olevan eloisa, värikäs ja sykkivä italialaiskaupunki. Napolia parjataan ihan syyttä suotta. Ei välttämättä kaunein vierailemani kaupunki, mutta kauneus voi tarkoittaa niin monia eri asioita matkailijalle.
Miksi kaupungissa kannattaisi pysähtyä? Mitä tarjottavaa kaupungilla on matkailijalle? Annanpa pari vinkkiä.
Rosoinen ja kaaottinen kaupunkikuva
Matkakuvaukset kaupungista ovat aivan oikeassa siinä, että liikenne Napolissa on mahdotonta. Autojen ja skoottereiden määrä on valtava ja jalankulkija saa olla tarkkana pomppiessaan tien yli. Jätteiden määrä ja roskaisuus ei ollut mielestäni silmiinpistävä. Olin odottanut isoja roskaläjiä ja haisevia katuja, mutta mielestäni roskaisuus oli melko vähäistä. Ei siihen ainakaan kummemmin kiinnittänyt huomiota.
Parasta antia Napolissa ovat sokkeloiset ja hiljaiset kadut (mitä nyt skootterin alle meinasin jäädä sielläkin), joissa paikalliset elävät arkeaan. Noita katuja pitkin oli mukavaa kävellä päämäärättömästi suunnasta toiseen. Kaupunki on sen verran pieni, että eksymään ei täällä päässyt.
Itse kaupungin keskusta ja vanhakaupunki ovat ihan tavalliset. Ihmisvilinää riittää kaduilla ja vilkasta oli, mutta ei mitään erikoista. Kaupungin pääaukio, Piazza del Plebiscito on ihan nätti, mutta sen edustalla oleva San Francesco di Paolo-kirkko ei ole mikään kauneuden huipentuma. Napolin keskusta-alueella pienet kadut miellyttivät eniten omaa silmää, mutta totta on, ettei siellä mitään "nähtävää" ole. Itse kyllä pidän enemmän urbaanista katuseikkailusta, joissa voin vain fiilistellä katujen tunnelmaa. Siihen Napoli on juuri oikea paikka.
Moni voi miettiä, onko Napoli turvallinen kaupunki matkailijalle? Sanoisin, etten liikkuisi mielelläni yksin noilla hiljaisilla kaduilla iltaisin, mutta vilkkaimmilla kaduilla oloaan ei edes illalla tarvitse tuntea turvattomaksi. Omasta laukustaan kannattaa kuitenkin pitää tiukemmin kiinni. Se, mikä hiukan hämmensi omaa turvallisuudentuntua oli poliisien ja erityisesti siviilipoliisien suuri määrä kaduilla ilta-aikaan. Olo oli kuin olisi ollut mafiaelokuvan piirritystilanteessa sivullisena mukana. Liikenteen kanssa kannattaa olla varovainen. Kaupungissa on todella helppo kävellä, koska välimatkat ovat lyhyitä, mutta aistit kannattaa pitää valppaina.
Se mafia
Kuinka siistiä oli heittäytyä miettimään, että kuinka moni vastaantuleva oli mukana Comorran toiminnassa. Vastaan tuli aika monta pahan pojan näköistä henkilöä, joille ei uskaltaisi mennä ryttyilemään. Ravintolassa syödessä ei voinut olla miettimättä, kuka tämän ravintolan omistaa ja että tuo tarjoilija ei ainakaan ole mikään tarjoilija, vaan kulissiammattia harjoittava mafian jäsen. Mielikuvitukseni laukkasi aivan vapaasti, sillä vastaantuleva mummo, ilkeältä näyttävä pikkupoika tai vanhempi kepin kanssa kävelevä herrasmies oli tietenkin jollain tapaa osa mafiaa. Itse pääjehut eivät nyt näyttäytyisi keskustassa, mutta sterotyyppisen näköisiä mafiosoja oli kaupunki täynnä! Koiratkin murisivat siihen malliin, että nekin olivat tiedusteluretkellä.
Illalla Napolin keskustassa todistimme itse elokuvan kohtausta, joissa kolme hyvin potentiaalista taskuvarasta tapasivat keskellä katua vanhemman herrasmiehen ja naisen ja myös miehen, joka oli niin pelottavan näköinen johtaja, ettei hän voinut olla muu kuin joku "suurempi herra". Suoraan Sopranoksesta.
Panoramanäkymä Sant'Elmon linnoitukselta
Napoli ei ole loppupeleissä niin ruma kuin puhutaan, ainakaan yläilmoista katseltuna. Vomero-kukkulalla sijaitsevalta Sant'Elmon linnoitukselta maisemat ovat hulppeat ja erityisesti Vesuvius näyttäytyy komeana täältä katsottuna. 360' asteinen kaupunkikuva kannattaa käydä omin silmin todistamassa. Funiculare kukkulalle maksaa euron. Takaisin alas kaupunkiin voi reippailla portaita pitkin.
Lungomare ja satama-alue
Napolin rantabulevardilla tapahtui koko ajan jotain. Dolce & Gabbanan hääkuvia räpsittiin bulevardilla kovaa tahtia. Bulevardin varrella sijaitsevien hotellien edustalla oli aina porukkaa odottelemassa, että näkisivät vilauksen jostain kuuluisuudesta. Rantabulevardin ravintoloiden hintataso oli paljon korkeampi kuin muualla kaupungissa, mutta terassit suorastaan kutsuivat nauttimaan drinkin auringossa. Castell dell'Ovo linnake on monessa matkaoppaassa mainittu nähtävyys, mutta oikeasti se on vain linnake. Merenrannan tuntumassa on puistoalueita, joilla kelpaa hengata ja hengähtää. Aikaa tällä alueella tuli vietettyä enemmän kuin muualla, sillä raikas meri-ilma virkisti kuumana kesäpäivänä. Kesällä Napolissa voi olla todella kuuma ja 35'c hätyytteli mittarissa heinäkuun puolessavälissä.
Pizzan kotikaupunki
Napolin sanotaan olevan pizzan kotikaupunki. Monelle yksi syy matkustaa Napoliin on ruoka ja pizza. Keskusta-alueella suosittuja ravintoloita on useaan eri lähtöön. Majapaikasta kannattaa kysellä tarkempi suosituksia. Alkuperäisiä ja tunnettuja pizzerioita kaupungissa useita ja muutenkin ravintoloiden menut ovat hyvin pizzapainotteisia. Pitihän sitä itsekin maistella pizzaa ja tiedättekö, mitä? Ei ollut hyvää. Omalle kohdalle osui jopa huonoin pizza, jonka olen koskaan syönyt ja vielä Napolissa. :D Pizzojen hinnat eivät päätä huimanneet. Normaalikokoisen pizzan sai 4-5€:lla. Sen sijaan söin maailman parasta pastaa illallisella. Niin yksinkertaista, mutta niin mielettömän hyvää.
Oletko käynyt Napolissa? Mitä pidit?