Vintgar Gorge

Tällä hetkellä Suomessa on niin vihreää ja vehreä. Luonto on kauneimmillaan. Voi vain huokailla ihastuksesta, tuoksutella raikasta ilmaa ja ihmetellä, miten kesä joka vuosi näyttää niin upealta. Suomen kesä on niin suloinen, ettei sen hehkuttamiseen kyllästy. Vihreää ja vehreää luontoa löytyi myös Bledistä ja paikasta nimeltä Vintgar Gorge, jossa vesiputoukset toivat oman mausteensa luonnon kauneuteen. Kohde on suosituimmista Bledissä ja olihan paikka todella hieno, mutta....suomalaista luontoaddiktia tämä ei niin totaalisesti säväyttänyt. Piipahtakaa nyt kuitenkin, jos Blediin menette.

Vintgar Gorgen rotko on noin neljän kilometrin päässä Bledistä. Pyöräillen kesti noin vartin päästä sinne. Pääsymaksu maksoi 4€ ja oli ihan käypä hinta. Vintgar Gorgen rotko löydettin 1800-luvun lopulla ja nopeasti sinne rakennettiin kävelyreitti matkailijoita varten. Kävelyreitti kapeita puisia polkuja ja puusiltoja pitkin on 1,6 kilometrin mittainen ja kulkee Radovna-joen vierusta pitkin. Maisemat ovat sykähdyttäviä ja reitin lopussa komeat maisemat kruunaa Šumin vesiputous. Matkalla näkee joen ja kosken kuohuntaa, isoja korkeuseroja,  ja vesiputouksia. Vesi on niin kirkasta ja upean väristä. Rotkon pohjalla sitä tunsi olonsa kovin nöyräksi ja pieneksi. Korkeat kalliot ja pauhaava vesi vetivät hiljaiseksi. Aika muurahainen sitä itse siellä luonnon keskellä on.

Vintgar Gorgella kannattaa vierailla heti aamusta tai aamupäivällä, sillä reitti on hyvin kapea. Muita reippailijoita oli jokunen meidän kanssa samaan aikaan. Ei suurempaa ruuhkaa, mutta hiukan sai odotella välillä edessä olevien ihmisten etenemistä. Jos tulet samaa reittiä takaisin, niin varaudu siihen, että joudut odottelemaan vastaantulevaa liikennettä. Kun kävelet lähellä vesiputousta ja olet aivan rotkon pohjalla, niin kannattaa suojata kameraa. Vettä nimittäin tihkusi ylempää jonkin verran niskaan. Kannattaa ottaa myös pitkähihaista mukaan, sillä rotkossa on paikoitellen aika kylmä. Šumin vesiputouksen luona oli pieni kioski, josta sai ostettua juotavaa ja jäätelöä. Paikka oli myös mainio eväiden nauttimiseen. Kaiken kaikkiaan paikan maisemille voi antaa iloiset taputukset ja suositukset. 

Tällaiset luonnonkohteet ovat aina käymisen arvoisia, vaikka niissä ei mitään sen suurempaa ja ihmeellisempää olisikaan. Ei varmaan tule yllätyksenä se, että rakastan luontoa ja siksi tällaiset kohteet ovat makuni mukaisia. Vaikutuin maisemista ja mieleen tuli hiukan Kroatian Plitvice Lakes, joka on huomattavasti isompi kooltaan. Meillä vierähti aikaa tuolla parisen tuntia, sillä fiilisteltiin maisemia kaikessa rauhassa. 

Se Slovenian kauniista maisemista. Voi vitsi, mä tykkään kyllä tästä vuodenajasta.

Ps. Nyt on jo kesäkuu! Meikä ei oo muuten listannut ensimmäistäkään kesäsuunnitelmaa mihinkään. Kalenterikin on ihanan tyhjän näköinen. Tiedättekö, kun koko maailma ja kesä on vielä avoin. Kaikki aikaisemat alustavat suunnitelmat kuoppautuivat, kun en jaksanut suunnitella. Reissuja on kyllä tulossa, mutta itse the kesäloman pitkä reissu vielä auki. Tästä tuleekin extempore-kesä. Mennään sinne minne tuuli vie. Jännää!