Heippa harmaa marraskuu ja tervetuloa joulukuu! Oi, joulu onkin jo pian täällä! Harmaa ja synkkä marraskuu osoittautui leppoisaksi irtiottojen ja nautiskelun kuukaudeksi. Reissattiin paljon kotimaassa ja tällä viikolla vietimme muutaman päivän Saksassa ja sukelsimme suoraan joulumaailmaan. Niin monena vuonna joulufiiliksiä on saanut kaivella ja etsiskellä ihan joulupäiviin asti, mutta ei tänä vuonna. 3-vuotiaan kanssa joulun odottaminen tuntuu kutkuttavalta.
Torstaina vierailimme Münsterin eläintarhassa, jonne oli järjestetty joulupuutarha. Paikassa oli muuten uneliasta, lähes säkkipimeää ja eläimet olivat nukkumassa. Siellä täällä vilkahteli kuitenkin valoja. Välillä tuntui, kuin olisi astunut ulkoilmadiskoon diskopallojen välkkyessä. Kuuman glühwein kupposen kanssa tallustelin ympäri eläintarhaa. Lapset ihmettelivät valoja, aikuiset sen sijaan hiljaisuutta ja seesteistä tunnelmaa. Joku pieni reissajatar sai pusuja mistelin oksan alla. Paikka oli maaginen ilta-aikaan ja minua ei haitannut, etten nähnyt eläimiä. Menisin niitä ennemmin muutenkin katsomaan luontoon.
Mikä tekee joulun? Mistä joulufiilis syntyy? Itselleni joulutorit ja -markkinat ovat varma jouluisen tunnelman luoja. Kuuma glögi, sokeroidut mantelit, piparit, välkehtivät valot, joululaulut ja käsintehtyjä tavaroita ja herkkuja pursuavat kojut. Siinä on jo aika lyömätön yhdistelmä. Kotosalla ajattelin laittaa ja valmistella joulua ensi viikolla, kunhan seuraavasta reissusta kotiudutaan. Loppuvuodesta tulikin yllättäen nimittäin aika reissujen täyteinen.
Hyvää joulun odotusta kaikille!