Syyskuussa tuli vedettyä yli yksi bucket list -kohde, kun pääsin vierailemaan Jungfraujochilla. Bernin Alpeilla sijaitseva jylhä kaunokainen Jungfrau kohoaa aina 4158 metriin saakka, kun taas Eurooopan korkeimmalla sijaitseva juna-asema sijaitsee 3454 metrissä. Jungfraun alueella on paljon tekemistä ja nähtävää, mutta tätä alueen korkeinta nähtävyyttä ei kannata jättää välistä. Vai kannattaisiko?
Lumen kaipuu sai minut selailemaan kuvia Jungfraulta. Patikointiloma Grindelwaldissa tarjoili upeita Alppimaisemia korkeine vuorineen, vihreine niittyineen ja patikointipolkuineen. Vierailu Jungfraujochilla oli kuitenkin pettymys. Olin saanut kokea sellaista maisemaonnellisuustykitystä tämän reissun aikana, etten osannut arvata, että Jungfrau tuottaisi pettymyksen.
Ennen Jungfraujochia olimme kävelleet rennon Panorama Trailin Männlicheniltä Kleine Scheideggille. Sää oli täydellinen. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja kahden seikkailijattaren suut olivat niin leveässä hymyssä kuin vain olla saattaa. Kleine Scheideggin asemalla astuimme junaan, joka vei meidät Jungfrajochin näköalatasantaalle. Alkumatkasta pystyi vielä ihastelemaan vuoristomaisemia ikkunasta, mutta loppumatka kuljettiin vuoren sisässä tunnelissa. Itse junamatka ei tuntunut suurelta elämykseltä. En kuitenkaan voinut olla koko ajan ajattelematta, että miten ihmeessä ne ovat tämän radan tuonne ylös asti rakentaneet. Huipulla saikin lukea radan tekemisestä ja siitä, että ihan jokusen ihmishengen radan rakentaminen taisi viedä.
Huipulla teki mieli päästä heti ulos katselemaan maisemia. Helpointa oli kuitenkin kiertää pakotetusti reitti, jonka varrelta löytyi muun muassa jääpalatsi ja historiatietoa Jungfraujochin juna-asemasta Kun lopulta päästiin näköalatasanteelle, oli se tupaten täynnä turisteja. Ulkona pääsi kävelemään lumella ja alatasanteella löytyi myös lumiaktiviteetteja tarjoava snow fun park. Sisältä löytyi myös pari ravintolaa ja matkamuistomyymälää, jos sellaisia olisi haikaillut.
Siinä missä aasialaiset turistit olivat kerrassaan haltioituneita maisemista ja näkemästään, halusin itse vain pois koko paikasta. Mietin, että uskaltaisinko sanoa ääneen, että tämä paikka oli ihan kamala. Halusin takaisin patikoimaan ja ihastelemaan maisemia alhaalta. Omissa silmissä lumi näytti lumelta ja maisemat Jungfraunjochin huipulla eivät sykähdyttäneet, vaikka ne kieltämättä hienot olivatkin Tällaisia maisemia olin nähnyt jo niin monella eri laskettelureissulla Alpeilla. Tuntui lopulta tyhmältä olla niin korkealla ilman suksia. Teki mieli laskemaan.
Matkalla takaisin alas, huokaisin helpotuksesta. Pian pääsisin taas ihastelemaan niitä maisemia, joita Jungfraun alueelle oli tultu ihastelemaan. Itse Jungfrau ja sen viereiset vuoret näyttivät omiin silmiin paljon komeammalta alhaalta patikkapolulta päin ihasteltuna.
Junamatka Jungfraujochille maksaa yli 100 CHF (meillä oli Half Fare pass, joten hinta oli puolet siitä. Alueelle on tarjolla myös erilaisia päivä-tai viikkopasseja, joita kannattaa harkita). En tiedä olisiko jäänyt harmittamaan, jos en olisi täällä käynyt reissun aikana. Ehkä. Nyt ainakin osaan sanoa, että Euroopan huipulla ei ollut minulle mitään erityistä tarjottavaa. Tulipa käytyä.
Kaipaan kyllä lunta ja talviaktiviteetteja. Ensi viikolla kutsuu odotettu Lapin kaamosloma, mutta sielläkään lumitilanne ei näytä vielä hyvältä. Pääsisipä jo hiihtämään!