Päivä on kuuma ja hikinen. Jeju-citystä matka Seongsanille taittuu hyvinkin nopeasti, kiitos hullujen bussikuskien, joiden kilpa-ajo saaren ympäri muistuttaa vähintäänkin Jejun F1- kisaa. Löydämme tiemme satamaan ja ostamme menopaluumatkan Udon saarelle 5500WON:lla. Lauttamatka kestää vartin ja sisukkaina suomalaisina vietämme tuon koko matkan laivan kannella suorassa auringonpaisteessa.
Udon saari on yksi Jejun saaren suosituimmista turistikohteista. Sieltä löytyy pari hyvää rantaa, joilla voi leppoisasti löhötä koko päivän. Udon saarta sanotaan lehmäsaareksi siksi, että se muistuttaa makaavaa lehmää. Saari on hedelmällistä maaperää maanviljelylle, vaikka itse maaperä onkin laavaperäistä.
Saari on kaunis, niin kaunis. Pyörä pitää pysäyttää melkein joka mutkassa, jotta pystymme kameralla ikuistamaan nuo maisemat. Tätä saarta on käytetty useissa korealaisissa filmeissä kuvauspaikkana. Sitä en ihmettele. Välillä tulee sellainen olo kuin fillaroisi kauniissa kulississa.
Nappaamme pyörät alle heti satamasta. Hintaa muutamalle tunnille tulee yhteensä 8€. Saarella on helppo pyöräillä ja se on suositeltavaa, jos haluaa nähdä koko saaren lyhyessä ajassa. Myös turistibussin kyytiin voi hypätä. Reiluun kolmeen tuntiin emme ehdi mahduttamaan rannalla makoilua, mutta saaresta ehdimme nähdä kaiken tarvittavan.
Kiivetessämme saaren "huipulle" luulen olevani Skotlannissa. Vihreän vehreä maasto tuo väistämättä mieleen säkkipillimaan, vaikka saarta ympäröivä meri onkin "vähän" sinisempää kuin Atlantilla. Miehen silmissä tälle saarelle saisi hienon links-golfkentän. Sekin sopii hyvin Skotlanti-mielikuvaan.
Udon saarta suosittelen ehdottomasti päiväretkikohteeksi, jos lomailette Jejun saarella. Päiväretkeen voi kätevästi yhdistää auringonlaskun ihastelun Seongsan Ilchulbong Peakilla, josta lisää seuraavassa Jeju-aiheisessa postauksessa.
Kyllästyisiköhän noihin maisemiin koskaan?