Viime kesänä toteutin yhden kotimaanmatkahaaveeni, kun lähdimme Hossan kansallispuiston kauniita maisemia ihastelemaan. Hossan kansallispuisto pääsikin yllättämään niin positiivisesti, että mieli tekisi sinne uudelleen. Miten hienoja ja erilaisia kansallispuistoja meillä täällä Suomessa onkaan.
Ensimmäisenä päivänä suuntasimme Julma-Ölkyn maisemiin. Reittivaihtoehtoja on kaksi. Joko voit kiertää viiden kilometrin reitin, johon kuuluu kuuluisan sillan ylitys tai sitten 10 kilometrin koko Julma-Ölkyn kiertävä reitin. Me valitsimme jälkimmäisen. Aikaa koko reitillä vierähti viitisen tuntia.
Julma-Ölkyn parkkipaikalla minua nauratti. Automme oli täysin hiekan värinen eikä sitä olisi voinut uskoa tummaksi. Hiekkatie oli värjännyt kaikkien muidenkin autot samanvärisiksi. Kunnon safarimeininki. Saavuimme paikalle aamupäivällä ja väkeä oli runsaasti liikkeellä. Kauhistelin jo, että joutuisimme kiertämään polulla peräkanaa kaikkien muiden kanssa, mutta onneksi näin ei käynyt. Moni valitsi lyhyemmän reitin ja osa otti veneajelun Ölkyn maisemissa. Veneajelu kiinnosti minuakin, mutta ehkä jollain toisella kertaa.
Ölökyn ähkäsyn reitti oli hidas kuljettava. Kaksi kilometriä tunnissa oli maksimivauhti ensimmäisten kilometrien aikana. Lopun neljä kilometriä oli sen sijaan nopeaa kuljettavaa. Nousua ja laskua riitti. Välillä mietittiin, että mihin pitäisi jatkaa, kun polut risteilivät joka suuntaan. Muutoin reitti oli oikein hyvin merkitty.
Kaunis suomalainen metsämaisema ja Julma-Ölkyn korkeat kalliot miellyttivät silmää. Samalla jylhät kalliot jättivät välillä sanattomaksi. Itselläni ei ole mitään (kovin suurta) korkeanpaikan kammoa, mutta mieli ei tehnyt mennä kovin lähelle kallionreunaa ihmettelemään, kuinka korkealla ollaan. Ehkä ne korkeat ja jylhät kalliot saivat toteamaan, miten ainutlaatuinen paikka tämä on. Yksi ehdottomasti kauneimmista ja näkemisen arvoisista maisemista Suomessa. Must-see ehdottomasti.
Heinäkuun helle tuotti hikikarpaloita otsalle päivän ajan. Ja ne itikat. Ne kiusasivat jo ensimetreillä, vaikka Thermacell oli repussa kiinni ja koko kroppa valeltu hyttysmyrkyllä. Kesällä ei kannata lähteä retkelle ilman hyvää hyttyskarkotinta. Vinkkivitonen: Thermacell aina mukaan.
Reitin puolivälissä jo kauempana kallioista sijaitsi päivän taukopaikka, Ölkynperän laavu. Nimi on kieltämättä hyvin kuvaava. Olimme kirjaimellisesti pöpelikössä itikoiden saartamana. Laavulla söimme retkiruoat ja pidimme pidemmän tauon. Ölkyn ähkäsyn reitillä meitä ollut kovin montaa, mutta laavulla oli useampi retkeilijä taukoa pitämässä. Meidän kaksikuinen vauva ihastutti muita ja juttua riitti siitä, miten pienenä sen retkeilyn voi oikein aloittaa. Nyt kun katson hänestä otettuja kuvia Hossasta, niin sydän meinaa pakahtua. Miten pieni hän oli silloin.
Ölkynperän jälkeen reitti nopeutui ja siirryimme toiselle puolelle kallioita. Lounas antoi mukavasti energiaa ja loppureissu menikin lauleskellen. Monta kertaa pysähdyimme katselemaan maisemia ja välillä hiljennyimme kulkemaan polulla. Pikkukaveri nukkui kantorepussa tyytyväisenä lähes koko reissun, taukoa lukuunottamatta.
Ölökyn ähkäsyn kierroksella voit myös käydä ylittämässä sillan ja tulla takaisin. Me emme tätä tehneet, sillä porukkaa oli suuntaan ja toiseen sen verran paljon, että ei nähty tarvetta lähteä menemään jyrkkää rinnettä alas ja ylös. Ehkä sillan ylitys ei olisikaan niin siistiä kuin veneajelu. Sen ehdottomasti ottaisin, jos Julma-Ölkylle menisin uudestaan.
Hyvät kengät, hyttyskarkotin ja pitkähihainen paita kannattaa ainakin ottaa mukaan Ölkyn ähkäsylle. Ölkynperän laavulle aurinko ei paistanut ja tuli aika nopeasti viileää reitillä hikoilun jälkeen. Lisäksi hyvät eväät takaavat reissun onnistumisen.
Maaliin päästyämme ostimme kioskilta kahvit ja jäätelöt. Maistuivat molemmat niin taivaallisen hyviltä. Julma-Ölkyltä suuntasimme Karhunkainalon leirintäalueelle telttailemaan. Seuraavassa postauksessa on luvassa fiiliksiä Kokalmuksen kierrokselta.
Näitä viime kesän valokuvia katsellessa, alkaa kaivata kesää. Tulevalle kesälle on jo joitain suunnitelmia kotimaahan. Ulkomaanreissuja ei voi varmasti kuvitella toteuttavansa tänä vuonna. Toivottavasti saadaan reissata ja retkeillä kesällä samalla tapaa kuin viime kesänä.