Viime päivinä olen haikaillut takaisin Ylläkselle. Upea ruska jää valitettavasti tänä vuonna näkemättä. Onneksi pääsimme elokuussa tallaamaan Ylläksen luontopoluille, niin ei niin pahasti harmita ruskareissun puuttuminen tältä syksyltä. Tuolloinkin luonnon väriloisto lämmitti silmiä. Ylläksen ja Äkäslompolon maisemissa on sitä jotain. Niihin ei voi kyllästyä.
Elokuun reissulla kävelin vauva kantorepussa erilaisia päiväretkiä Äkäslompolosta käsin. Tässä on kolme erilaista luontopolkuvinkkiä, joista löytyy jokaiselle jotakin. Nämä kaikki ovat Äkäslompolosta käsin käveltävissä.
Varkaankurun luontopolku (helppo)
Varkaankurun luontopolku on noin neljän kilometrin mittainen. Tämä ympärysreitti on elämys erityisesti lapsiperheille.
Luontopolku lähtee Kellokkaalta ja päättyy myös sinne. Matkalta löytyy helppokulkuisia pitkospuita ja reitti on muutamaa mäkeä lukuunottamatta helppo ja tasainen.
Maisemat ovat metsäiset ja kauniit. Eväät voi nauttia Varkaankurun laavulla, jossa voi bongata kuukkeleita puun oksilla. Lasten kanssa kävellessä reitillä voisi keksiä monta tarinaa metsän olennoista ja ihastella luonnon ihmeitä.
Itse tein tämän reitin, koska kaipasin lyhyttä reittiä luonnon ihasteluun. Kävelin Äkäslompolosta Kellokkaalle ja lähdin sieltä kävelemään porot perässäni luontopolkua pitkin. Matkalla virkistyi kummasti. Vastaan ei tullut ketään ja puron solina oli juuri sopivaa musiikkia korville. Varkaankurun laavulla oli paljon porukkaa ja lapsiperheitä oli useampia evästämässä. Jos V olisi ollut mukana, olisimme varmasti käyttäneet polun kävelyyn useamman tunnin taukoineen.
Kellokkaalta jatkoin matkaa lämpökolmoselle ja sieltä Isometsän laskun kautta takaisin mökille Äkäslompoloon. Koko päivän kävelyreissu oli 11 kilometriä, joten ei tämä mikään älyttömän lyhyt reissu ollut.
Isometsän nousu on muuten loistava mäkitreenikohde juoksijalle ja talviaikaan aina niin ihana hiihdettävä ylös tai alas.
Seitakierros (helppo/keskivaativa)
Tästä reitistä tykkäsin! Seitakierros on yhdeksän kilometrin pituinen rengasreitti ja se kiertää Kellostapulin ympäri. Reitille voi lähteä Kellokkaalta. Itse kävelin Äkäslompolosta Kesänkijärven suuntaan ja seurasin ensin Hillapolun reittiä, jolta pääsi myös tälle reitille näppärästi. En siis mennyt reittiä kokonaan rengasreittinä.
Koko homma meni vain ihan mustikoiden syömiseksi. Mustikat olivat tolkuttoman isoja ja niitä oli niin paljon, että varvut notkuivat. Aikaa vierähti mukavasti mustikoita poimien ja maisemia fiilistellen. Seitakierroksen olisin voinut nimetä ennemmin mustikkakierrokseksi.
Keskisen laen ja Kellostapulin välinen Kellostapulinkuru on kokemisen arvoinen. Reitiltä voi myös lähteä huiputtamaan Kellostapulia. Olin jo vähällä lähteäkin, mutta eturepussa nukkunut retkeilijätär alkoi olla toista mieltä reitin pituudesta. Varkaankurun laavulta reitti jatkuu Kellokkaalle samaa reittiä kuin Varkaankurun luontopolku.
Itselle kilometrejä kertyi 13 retken aikana ja se oli juuri sopivasti. Mustikoita oli maha täynnä ja välikahvit tuli napattua Kellokkaalta. Kellokkaan lounas kannattaa muuten myös testata!
Pirunkurun ponnistus (vaativa)
Pirunkurun nousun sisältävä kahdeksan kilometrin rengasreitti lähtee Kesängin parkkipaikalta. Tässä reitissä parasta on tietysti itse Pirunkuru, joka vaatii retkeilijältä jo enemmän kuntoa. Pirunkurun nousu palkitsee kyllä huipulla. Maisemat ovat häikäisevät.
Tämän reitin maisemat ovat niin kauniit ja kokemisen arvoiset. Valitse tämä reitti ehdottomasti etenkin ruska-aikaan, sillä loistokkaat värit tekevät reitistä entistä kauniimman.
Eväät kannattaa nauttia joko heti Pirunkurun nousun jälkeen tai sitten Tahkokurun kodalla. Tahkokuru on kiva levähdyspaikka tunturissa. Täällä saat silmiesi eteen upeat maisemat samalla kun nautit eväitä.
Jos lähdet Äkäslompolosta kävellen, niin lähde Kesänkijärven parkkipaikan suuntaan kävelemään. Lähes koko matkan voi mennä luontopolkuja pitkin. Pirunkurun reitiltä voit palatessa tulla Nilivaaran kautta ja pääset hiukan sutjakammin takaisin kylälle. Me kävelimme lopun matkaa tietä pitkin, sillä alueen mökkitarjonta kiinnosteli.
Näiden reittien lisäksi kannattaa ottaa listalle Kiirunankieppi, jossa pääsee Yllästunturin maisemiin. Tämä on itsellä vielä kokematta, mutta sitä kovasti suositeltiin. Lisäksi Kuertunturin valloitus Äkäslompolosta käsin on kokemisen arvoinen. Tämä reitti kirkolta takaisin kirkolle on kuusi kilometriä.
Ai että on kyllä kova ikävä Äkäslompoloon. Ajattelin kirjoitella joku kerta suosikkihiihtoreiteistä Ylläksellä. Niitä nimittäin on aika monta. <3 Ylläkseltä kirjoitetut postaukset löydät muuten kootusti täältä. Instagramissa seikkailujani voi seurata: @jennaasi -nimellä.