Miten reissaaminen muuttuu, kun vauvasta kasvaa taapero? Vietimme juuri kahdeksan päivää minireissaajan kanssa Italiassa. Ja olipahan muuten ihan mielettömän kiva loma! Nyt ajattelinkin kertoilla teille, millaista energisen taaperon kanssa kaksin matkaaminen on. Se on ihanaa, mutta intensiivistä.
Vauvan kanssa reissaaminen oli erilaista, sen voi sanoa. Samat kultaiset taikasanat pätevät kuitenkin sekä vauvan että taaperon kanssa matkatessa. Ne ovat oikea asenne, ennakkoluulottomuus, kärsivällisyys, joustavuus ja tilannetaju. Pienten lasten kanssa matkustaminen on kokonaisvaltaista puuhaa, mutta sitä ei tarvitse pelätä. Rohkeus ja sisukkuus palkitaan matkalla ainakin omien kokemuksieni mukaan.
Ensimmäistä kertaa tuli pohdittua, pitäisikö ottaa viikon pakettimatka, sillä se olisi ollut hinnaltaan yksin maksavalla lähes sama kuin kahdeksan päivän omatoimimatka. Päädyin kuitenkin omatoimimatkailuun ja hyvä niin, sillä sain itse paketoida juuri meidän näköisen loman.
Rehellisesti sanottuna ennen lomaa olin vähän kauhuissani siitä, miten reissu tulisi sujumaan. Minireissaaja tarvitsee paljon virikkeitä ja tekemistä päivän aikana. Hän myös tykkää juosta ja sinkoilla paikasta toiseen. Kevään Hollannin reissulla tuli opittua, että sadasosasekunti voi joskus olla ratkaiseva. Tiedossa oli tosi kivoja paikkoja ja tekemistä molemmille, mutta hiukan kyllä hirvitti, että miten oma kädet ja reagointikyky riittäisivät koko reissun ajan.
Olin aivan turhaan huolestunut. Kaikki meni niin nappiin ja loma oli aivan mielettömän upea. Olen oikeastaan itsekin ällikällä lyöty siitä, miten kaikki meni niin mukavasti. Itselleni ehkä mieluisinta oli lopulta se, ettei tarvinnut ottaa huomioon kenenkään toisen aikuisen mielipiteitä, vaan sai olla ihan kaksistaan oman lapsen kanssa.
Kohdevalinta
Kun keväällä pallottelin matkakohteita, oli vaihtoehtoja useita. Oli kuitenkin selvää, etten halunnut käyttää itse lentämiseen tai matkantekoon itse kohteessa paljon aikaa. Lopulta Italia tuntui kaikista kivoimmalta vaihtoehdolta. Miksikö? Italialaiset rakastavat lapsia ja heille löytyy tekemistä kohteesta kuin kohteesta. Lisäksi italialainen ruoka uppoaa takuuvarmasti ainakin minireissaajalle. Kohdevalinnassa painoi myös tietenkin se, että halusin itsekin nähdä paikkoja. Halusin palata Italiaan korjaamaan parin vuoden takaisia huonoja fiiliksiä.
Lopulta tein etukäteen melko viilatun reissusuunnitelman Ligurian rannikolle, joka sisälsi rantalomailua, vaellusta, kaupunkeja, leikkimistä, junamatkailua ja merellä seilaamista. Ennen tuli tehtyä extempore asioita, mutta tällaisella lyhkäisellä lomalla suunnitelmallisuus oli hyvästä. Eipähän tarvinnut enää reissun päällä miettiä, minne mentäisiin ja mitä tehtäisin.
Majapaikkojen valinnassa panostin B&B-tyylisiin ratkaisuihin. Valinnassa ratkaisi sijainti, fasiliteetit sekä se, että kahdessa majapaikassa asusti myös koira. Lisäksi yhdessä majapaikassa meitä viihdytti aamuisin kiekuva kukko, joka oli iso hitti.
Reissun pituus
Vietimme reissussa kahdeksan yötä ja se oli täysin sopiva reissun pituus meille. Oikeastaan loma tuntui ainakin kahdelta viikolta, sillä ehdimme tehdä ja nähdä paljon, mutta aikaa jäi myös oleskelulle. En halunnut käyttää koko lomaa reissaamiseen, koska halusin jättää aikaa kotimaanmatkailulle ja mökkeilylle.
Lennot ja liikkuminen
Matkustimme suorilla lennoilla Milanoon. Toinen lennoista oli iltapäivällä ja toinen illalla. Ajallisesti nämä olivat melko haastavia aikoja molemmat. Itse suosisin ennemmin aamulentoja. Molemmat lennot menivät kuitenkin ihan mukavasti. Iltalennolla tosin minireissaaja ei nukahtanutkaan, vaan porskutti hereillä puolilleöin.
Matkustimme Italiassa junalla paikasta paikkaan. Valitsin junamatkat aina siihen aikaan, kun minireissaajan päiväuniaika oli eli klo 11-15 välillä. Tämä toimi hyvin, sillä hän nukkui jokaisella junamatkalla osan matkasta.
Oikeastaan koko reissun ainoa hermoja kiristellyt asia, olivat korkeat pendolino-tyyliset junat, jonne oli vaikea päästä rattaiden kanssa. Apua kyllä sai, mutta ei aina. Useimmilla juna-asemilla ei ollut myöskään hissejä, joten hauislihaksia sai treenata vaunuja (sekä rinkkaa ja muita matkatavaroita samaan aikaan) kantaessa. Muutama säätötilanne tuli juna-asemilla koettua, mutta loppupeleissä lähinnä vaan naurattaa, miten paljon sitä voikaan yksi ihminen kantaa tavaroita samaan aikaan.
Päivärytmi
Lomapäivät vietettiin minireissaajan päivärytmin ehdoilla. Herättiin aamulla klo 06-07.30 välillä. Leikittiin ja oltiin rannalla tai näkemässä paikkoja ennen lounasta. Lounasaika on Italiassa klo 12 - 15 välillä, joka osui juuri päiväuniajan kanssa päällekkäin. Yleensä tein niin, että syötiin klo 11 hyvin kevyt lounas ja mentiin syömään päivän lämmin ruoka klo14 maissa. Ruokailu oli yleensä päivän huippuhetkistä ja syötiin reissussa tosi hyvin. En muista, milloin olisin itse herkutellut niin hyvällä omallatunnolla.
Italiassa illallinen tarjoillaan klo 19 eteenpäin. Tämä tarkoitti, ettei koskaan syöty illallista ravintolassa, vaan isompi iltapala majapaikassa. Majapaikassa oltiin aina viimeistään seitsemän jälkeen, sillä uni koitti klo 20-21 välillä.
Parhaiten reissaus kaksin onnistuu noudattamalla päivärytmejä. Itse en kaivannut iltaisin minnekään, vaikka jokunen kaunis auringonlasku tulikin missattua. Kun minireissaaja meni nukkumaan, kävin suihkussa, luin kirjaa, kävin läpi kuvia ja saatoin hetken somettaa. Itse painoin pään tyynyyn joka ilta ihan viimeistään klo 22.30.
Minireissaaja osaa jo sanoa, milloin on kakka-ja pissahätä tai milloin on nälkä. Mitä enemmän lapsi osaa puhua ja kertoa, mitä tarvitsee, sitä helpompaa tietty reissun päälläkin on. Vietämme paljon aikaa kaksin, joten tiedän aika hyvin jo muutenkin, mistä kenkä milloinkin puristaa.
Ehkä tärkein vinkki, minkä haluaisin antaa on se, että kannattaa miettiä tarkkaan, mihin lapsen päiväuniajan haluaa käyttää. Itse saatoin lukea kirjaa, syödä jäätelöä, kävellä paikasta paikkaan maisemia ihastelemaan, valokuvata, juoda kahvia tai vaeltaa Cinque Terressä. Jos oltiin junassa, niin saatoin vain koomata ja tuijottaa ulos ikkunasta maisemia.
Vinkkejä
Suunnittele, mutta älä suunnittele liikaa
Elä hetkessä nauttien yhteisestä ajasta lapsen kanssa. Lapsen silmin matka näyttää takuulla erilaiselta. Reissaaminen avartaa teitä molempia.
Taapero tarvitsee virikkeitä, mutta innostuu pienestäkin. Yleensä 1-2 vuotiaalle riittää viihdykkeeksi pienikin asia, mutta ota muutama tärkeä oma lelu mukaan.
Taaperot tykkäävät juosta paikasta toiseen. Anna energisen taaperon kuluttaa energiaa useampaan otteeseen, jos päivän aikana pitää myös istua vaunuissa.
Tee päivästä molemmille kiva eli anna energisen taaperon riekkua rannalla, leikkiä muiden kanssa ja kuuntele, mitä hän tarvitsee. Ota päivään myös muutama asia, jotka haluat itse tehdä.
Kun äiti voi hyvin, myös lapsi voi hyvin. Pidä huoli, että oma verensokeri pysyy tasaisena, lepää, relaa ja nauti myös itse.
Asenne ratkaisee eniten kaksin reissatessa
Marseille-saippua likapyykkiä varten on oivallinen keksintö
Itselleni Italian loma oli ennen kaikkea loma ihanan minireissaajan kanssa. Yhteinen aika oli antoisaa ja meillä oli rehellisesti sanottuna tosi kivaa. Minulla ei ollut mihinkään kiire. Minulla oli vain aikaa, jota antaa minireissaajalle. Se yhteinen aika on arjessa melko vähissä. Tämä reissu opetti myös paljon uusia asioita molemmille sekä toisistamme että itse kohteesta.
Nyt loma jatkuu Suomessa. Toimme Italiasta selvästi helteet mukanamme ;)