Päiväretkellä Vallisaaressa

Olen luvannut itselleni monena kesänä, että "tänä vuonna tutkin enemmän uusia paikkoja Helsingissä". Tämä on toteutunut vähän vaihtelevalla menestyksellä eri kesinä. Tänä keväänä jahkailin samaa asiaa jälleen kerran ja päätettiinkin O:n kanssa harrastaa lähiseutumatkailua yhä enemmän. 

Viime sunnuntaina kauniissa aurinkoisessa säässä astelimme Kauppatorille ja hyppäsimme JT linesin lauttaan, joka vei meidät Vallisaareen. Vallisaari oli avautunut yleisölle vain viikkoa aikaisemmin. Vallisaari sijaitsee 20minuutin lauttamatkan päässä Kauppatorilta Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. En edes aiemmin tiennyt, että Suomenlinnan naapuri Kustaanmiekan toisella puolella oleva saari, on Vallisaari. Vallisaaren historiasta ei tiedetty ennen käyntiä yhtään mitään, mutta muun muassa Retkipaikan sivuilta sai lisätietoa saaren historiasta.

Vallisaaren merkatut reitit

Vallisaaren lampi, jossa viihtyvät muun muassa lepakot

Aleksanterinpatteri

Vallisaaren eteläosa on suljettu turvallisuussyistä ja sinne on rangaistuksen uhalla meneminen kielletty. Vallisaarta linnoitettiin Venäjän vallan aikana ja tuolloin sitä kutsuttiin Aleksanterinsaareksi. Suomen itsenäistyttyä saaresta tuli Vallisaari. Saaressa varastoitiin puolustusvoimien aseita aina viime vuosiin saakka. Vallisaaren "kuolemanlaaksossa" sattui räjähdeonnettomuus vuonna 1937, jolloin 13 henkilöä kuoli. Räjähteitä sinkoili Suomenlinnaan saakka ja pamahdukset kuuluivat Helsingin ulkopuolella saakka. Räjähdyksen syytä ei tiedetä. 1950-luvulla saaressa oli asutusta jopa 300 asukkaan verran. Tuolloin saarella oli muun muassa kauppa sekä kansakoulu. Viimeisimmät asukkaat muuttivat pois 1996, jonka jälkeen saari on tyhjillään. 

Vallisaaren alueen kunnostamisesta ja palveluista vastaa nykyisin Metsähallitus. Vapaaehtoisvoimin on tehty talkootöitä, jotta saari on saatu avattua suurelle yleisölle ulkoilukäyttöön. Mukana saaren kunnostuksessa ovat olleet muun muassa vangit. Isot pisteet Metsähallitukselle kunnostustöistä. Alueen palvelut tulevat varmasti vielä kehittymään. Nyt saarelta löytyi kahvila, useita kuivakäymälöitä, levähdyspaikkoja sekä opasteita. 

Aleksanterin kierros kiertää saaren ympäri kertoen sen historiasta. Tuolle reitille osuus upeita maisemia, joista suosikkini oli maisema salmen toisella puolella olevaan Suomenlinnaan. Maisemat tuuliselle avomerelle olivat upeat. Toisaalta, kauempana meren ääreltä Vallisaaren hiljaisuus oli käsin kosketeltavaa eikä merituuli kieputellut hiuksia. Kiinnostavin paikka koko saarella oli mielestäni Aleksanterinpatteri, saaren keskuslinnoitus. Vehreän maaston keskellä oleva linnoitus huokui historian havinaa. Olo oli kuin olisi ollut ulkomailla, vaikka oikeasti oltiin vain Helsingin edustalla olevalla saarella.

Tykästyin saaren vehreään luontoon. Tämä saari on erityisesti perhosten, mäyrien ja lepakoiden piilopaikka. Vallisaari tunnetaan myös runsaasta kasvillisuudestaan. Saaren uumenista löytyy myös lampi, joka toimi aikoinaan asukkaiden suosittuna huvittelupaikkana. Lammessa uiminen on ehdottomasti kielletty, sillä ei tiedetä tarkkaan, mitä lammen pohjasta löytyy. 

Kierreltyämme saarella käväisimme Kuunari Lindenin kahvilassa, jossa vohveleiden tuoksu toi veden kielelle. Tällä kertaa tyydyimme kahviin ennen kuin palasimme takaisin satamaan odottelemaan lauttaa. Jos mukana olisi ollut eväät, olisimme varmasti viihtyneet pidempäänkin kuin pari tuntia. Jätimme myös tutustumisen Kuninkaansaareen odottelemaan seuraavaan kertaan.

Vallisaaren tunnelma ja autenttinen luonto tekivät kyllä suuren vaikutuksen eikä vierailumme saaressa varmasti jäänyt tähän yhteen kertaan. Olin todella mielissäni, että teimme tämän upean päiväretken. Kokemus oli suorastaan terapeuttinen, sillä tuntui kuin olisi ollut maalla kaukana kaikesta. Vallisaari on mainio vaihtoehto Suomenlinnalle, joten seuraavan kerran, kun harkitsette piknikkiä Suomenlinnassa, tehkää retki Vallisaareen.

Lauttoja Vallisaareen kulkee kerran tunnissa. Kauppatorilta lautat lähtevät aina vartin yli tasatunnin (alkaen 10.15) ja Vallisaaren päästä lähtö on 25 vailla tasatunnin. Paluumatkalla voi myös hypätä Suomenlinnassa pois, sillä lautta kulkee Suomenlinnan kautta. Menopaluulippu Vallisaareen maksaa 7 euroa. Kauppatorin päässä kannattaa olla ajoissa paikalla.