Niin monta paikkaa ehdin näkemään viime vuonna. Kävelin, pyöräilin ja seikkailin maailmalla, jotta näkisin mahdollisimman paljon. Sitten oli aika pysähtyä. Lopettaa kokeminen ja näkeminen. Istahtaa alas ja tuumata matkatoverille: Oltaisiinko vain?
Vietimme juuri 10 päivää Thaimaassa. Katselimme Bangkokin ruuhkia, rantalomailimme Cha Amissa ja vietimme pari päivää Hua Hinissa. Joululoma Thaimaassa oli erilainen loma. Miksikö erilainen? Siksi, että olimme vain. Hengähdimme ja nautimme. Kokeilimme rantalomailua. Emme kävelleet yli 20km päivä, emme tehneet retkiä tai hakeneet ainutlaatuisia elämyksiä. Emme nähneet Thaimaan paratiisisaaria tai niitä ihan parhaita rantoja. Emme nähneet vaivaa matkustaa uuteen jännään paikkaan.
Omiin korviini tämä kuulostaisi tylsältä kaikkien edellisten seikkailujen jälkeen. Levoton seikkailijasieluni on tottunut menemään kovaa vauhtia eteenpäin. Olen jotenkin uskotellut itselleni, että minulla on tarve mennä ja kokea. Sitten ymmärsin, ettei asia olekaan niin. Kerrankin annoin itselleni luvan vain nauttia ja olla. Ihmettelin huonoa omatuntoa, joka tuli vain paikallaan olemisesta ensimmäisten rantapäivien aikana. Sitten tajusin, miten hyvää rantalomailu teki. Matkailun ei tarvitse tarkoittaa suorittamista.
Mitä näin laiskoina lomapäivinä Cha Amissa? Näin meren ja hiekkaa. Näin kuinka mahani veti kilon ananasta joka aamu. Näin paikallisten notkuvat pöydät, kun he kokoontuivat ruokailemaan rannalle. Näin kalastajia ja heidän veneitään. Näin upeita ilotulituksia uutena vuotena. Näin, miten paljon taivaalla oli tähtiä.
Nautin laiskottelusta ja O:n seurasta. Luin kirjoja, jotka veivät minut Kuubaan, Australiaan ja Eiraan. Tunsin, kuinka aallot kieputtivat minua meressä. Tunsin, kuinka hiekkaa meni korviin ja varpaiden väliin. Ennen kaikkea tunsin, että kehoni ja mieleni nautti tästä lomasta. Käytin kaikkia neljää aistiani elämästä nauttimiseen.
Thaimaassa nollasin ajatukset ja totesin olevani valmis vuoden 2016 koitoksiin. Palatessani kotiin, olin niin täynnä virtaa ja olo oli evännyt. Tämän reissun opetuksena todettakoon, että ei pidä asettaa itselle ja matkailulle liian suuria suorittamistasoja. Hyvinvointia ajatellen, tällaisia lomia pitäisi olla enemmänkin. Ehkä minusta sittenkin on tulossa rantalomailija. Tosin Thaimaa ei nyt ihan heti kohteena houkuttele uudestaan.
Millainen paikka se laiskottelijan lomakohde Cha Am on? Palataanpa siihen myöhemmin, kunhan saan pakkasen kylmentämät sormeni lämmitetyksi.
Teille lukijoille haluan toivottaa hyvinvointi- ja matkailurikasta uutta vuotta 2016!