Olen ihastunut.
Ihastukseni kohde on:
A) Ylläs
B) Hiihtäminen
C) Lappi
Oikea vastaus: Kaikki.
Olen lomaillut tänä vuonna kolme kertaa Lapissa. Kyllä, kolme kertaa. Viimeisen 12 kuukauden aikana olen ollut Lapissa viisi kertaa. Muistatteko vielä, kun pari vuotta sitten kirjoitin matkustavani Lappiin 15 vuoden tauon jälkeen? Silloinen reissu ravisteli ajatuksiani siitä, millainen matkailu antaa minulle eniten. Lappi vei niin sanotusti mennessään ja alan jo ymmärtää, mitä sillä Lapin hulluudella tarkoitetaan. Tai ehkäpä minun kohdallani voidaan puhua jonkinlaisesta kroonisesta kaipuusta Äkäslompoloon.
Mielestäni Ylläksen maisemat ovat parhaimmilaan keväthankien aikaan maalis-huhtikuussa. Aurinko paistaa ja lämmittää, päivät ovat pitkiä ja hiihtoladut vielä tosi hyvässä kunnossa. Hiihtolomasesongin jälkeen maaliskuussa oli todella rauhallista rinteissä ja laduilla, mutta huhtikuun alussa ainakin laduilla riitti väkeä ruuhkaksi asti.
Lapin hulluuden lisäksi olen ihan hurahtanut hiihtämiseen. Viime viikolla suuntasin hiihtokauden viimeiselle reissulle Lappiin nautiskelemaan keväthangista. Monovarvasta vipatti ihan kauheasti. Hiihdin kolmen päivänä aikana 122km Ylläksen laduilla. Kaverit antoivatkin jo uuden lempinimen #hulluhiihtomuija. Ensimmäisen päivän reilun viidenkympin hiihtoreissun jälkeen olin ihan hämmentynyt. Olinko oikeasti rikkonut viidenkympin rajan yhden päivän aikana? Hiihtoladut olivat mainiossa kunnossa, sukset ja juttu hiihtokaverin kanssa luistivat ja maisemat palkitsivat. Mikäs siinä oli hiihdellessä. Toisena päivänä oli ajatuksena hiihtää “vähän vähemmän”, mutta hiihdettiin vielä kilometri edellistä päivää enemmän. Kolmantena päivänä tuli heitettyä vain kevyt 17 kilometrin verryttelylenkki, joka auttoi siihen, ettei kotiinviemisiksi jäänyt lihasjumeja ja maitohappoja.
Viimeisimmällä reissulla tuli pääasiallisesti vain hiihdettyä, mutta käytiin myös Lainion Snowvillagessa ihmettelemässä Game of Thrones-teemaista lumilinnaa. Olihan se todella hienosti tehty, vaikka en koskaan itse sarjaa olekaan katsonut. Joku pieni kiinnostus heräsi siihen, että nukkuisi joskus yön lumihotellissa.
Olen joka reissun jälkeen todennut, että Lappiin kannattaa matkustaa kerta toisensa jälkeen. Jokaisen Lapin reissun jälkeen olen alkanut haikailla jo uuden reissun perään. Seuraava reissu on ajatuksissa ensi syksylle ruska-aikaan. Silloin tosin sukset vaihtuvat fillariin. Nyt onkin aika laittaa sukset kesäteloille odottamaan seuraavaa talvea. Tänä vuonna tuli hiihdettyä Äkäslompolon laduilla yhdeksänä päivän yhteensä 260 kilometriä. Noita 260 kilometriä ja hiihtoreissuja kelpaa muistella. Tänä talvena “ehdin” hiihtohulluuspäissäni myös laskettelemaan kahtena päivänä. Jotenkin veri veti enemmän laduille, vaikka laskeminenkin maistui parin vuoden tauon jälkeen todella hyvältä.
Kotimaanmatkailu on nyt kovassa nosteessa ja itse matkustan mielelläni enemmin Lappiin kuin kaukomaille. Yöjunamatkailu Lappiin on myös siisti tapa reissata. Pistät vaan pään tyynyyn ja seuraavana aamuna heräät toisesta päästä Suomea. Suosittelen testaamaan sitäkin, ja junahan on se ilmastoystävällisin tapa reissata Suomessa! :)
Lisää kotimaanmatkailu-postauksia (erityisesti Ylläs-aiheisia) voit käydä lukemassa täältä.