Erilainen matkailuvuosi 2017

Näin vuoden lopussa sitä usein on todennut, että jopas on ollut tapahtumarikas vuosi. Kulunut 2017 vuosi on ollut monella tapaa ikimuistoinen ja erilainen kuin aiemmat vuodet. Sitä se on ollut erityisesti matkailun saralla. Tänä vuonna ei juostu maailmalla, vaan keskityttiin pitkälti kotimaanmatkailuun ja hetkessä elämiseen vauva kainalossa.

Vuoden alussa tein listan "uudenvuodenaikomuksista". Yksi aikomuksistani oli matkustaa tuttuun tyyliin fiiliksen mukaan ulkomailla ja kotimaassa. Alkuvuodesta minulla oli tiedossa muutama reissu. Ajattelin, että vuoden reissut voisivat jopa kokonaisuudessaan olla siinä, sillä en ajatellut matkustavani paljoa. Reissuja kuitenkin tipahteli vuoden varrelle ihan mukavasti. Jossain vaiheessa jopa tuntui, että oltiin minireissaajan kanssa koko ajan jossain menossa. Melko aktiivisesti ollaan kyllä liikuttu koko vuosi muutenkin.

Kuten jo todettua, niin tämä vuosi oli reissujen osalta hyvin erilainen kuin aiemmat. Edellisvuosien kova reissutahti hiipui muutamaksi ulkomaanreissuksi ja painottui pitkälti kotimaan kamaralla tehtäviin minilomiin. Siinä missä vuonna 2015 maita tuli plakkariin seitsemäntoista ja vuonna 2016 kolmetoista, niin tänä vuonna niitä tuli kuusi. Maiden lukumäärällä ei kuitenkaan ole itselleni niin väliä. Hauskahan niitä on näin loppuvuodesta laskea, mutta laatu korvaa määrän. Aina. Tosin kesti hiukan aikaa ennen kuin opin tämän.

Edellisvuosista olin myös oppinut, että matkustamiseen voi väsyä. Esimerkiksi kaupunkilomista tuli sellainen ähky, etten vieläkään oikein jaksa niistä innostua. Mielummin tein muutaman hyvän reissun kuin kymmenen ihan ookoota. Onhan se kiva vierailla uusissa paikoissa ja maissa, mutta kohde merkitsee aina paljon enemmän kuin se, missä maassa se kohde on. Vuoden aikana tuli käytyä monessa uudessa paikassa, mutta tärkeintä reissuilla oli se fiilis ja into reissata. Oli kiva tuntea pitkästä aikaa se reissujen odotus-fiilis, jonka olin kadottanut edellisvuonna.

Vauvavuosi vaikutti hyvin pitkälti siihen, että reissujen osalta tämä vuosi oli poikkeuksellinen, mutta erittäin antoisa. Sain matkailuun ihan uutta perspektiiviä. Matkailun merkitys muuttui ihan totaalisesti ja hommat menivät ihan uuteen järjestykseen. Ennen tehtiin paljon extempore-reissuja. Tänä vuonna ei. Ennen matkustettiin pelkillä käsimatkatavaroilla ympäri maailmaa. Tänä vuonna ei. Listaa voisi jatkaa pitkään. 

Minireissaajasta on kuoriutunut ja kasvanut reipas ja rohkea reissumimmi. Turhaan sitä etukäteen mietti, millaista matkailu vauvan kanssa voisi olla. Lähdin avoimin mielin matkustamaan pienokaisen kanssa asenteella: se mitä vastaan tulee on tullakseen. Ollaan oltu kaksin kaupunkilomalla, kavereiden kanssa reissussa, lennetty kuusi menopaluulentoa, suhailtu junissa, pakattu ja purettu rinkkaa niin monta kertaa, etten voisi uskoa, että oikeastikko ollaan reissattu "niin vähän". Matkailu ja maailma avartuu ihan uudella tavalla lapsen kanssa. En voi muuta kuin lämpimästi suositella vauvamatkailua.

Ja missä sitä tuli käytyä? Alla olevasta listasta selviää ainakin se, ettei mikään reissu ollut tylsä ja samanlainen, vaan tuli koettua ja tehtyä ihan uusia juttuja.

Vuoden 2017 matkakohteet

2 x Ylläs, Lappi

Pääsin vihdoin Lappiin viidentoista vuoden tauon jälkeen. Kevään Ylläksen reissu oli yhtä auringonpaistetta, kun taas joulukuussa ei aurinko noussut Ylläksellä laisinkaan. Molemmat reissut olivat aktiivilomia. Pistin murstikkasukset jalkaan monen vuoden tauon jälkeen ja hurahdin hiihtämiseen. Keväällä jännitti, miten pysyisin pystyssä ladulla. Pari viikkoa sitten oikein odotin, että pääsen hiihtämään. Keväällä tuli myös laskettua Ylläksen rinteissä neljä päivää. En muista, milloin olisin laskenut niin paljon määrällisesti kuin noiden neljän päivän aikana.

IMG-20171214-WA0022.jpg
IMG_20170331_105043_390.jpg
DSC_2738.JPG
IMG_20170402_211653_066.jpg

Lapin reissut olivat tärkeitä oman hyvinvoinnin kannalta. Pääsin ulkoilemaan, liikkumaan ja viettämään välillä aikaa ihan itsekseni. Vaikka tuli hiihdettyä ja laskettua, niin aikaa oli myös lepäämiseen.

Lapin lumo vei minut täysin mennessään ja olen hehkuttanut, että Lappi oli minun kaukolomakohteeni tänä vuonna. Sieltä löysin itselleni juuri niitä elämyksiä, joita haen usein kauempaa.

Wien, Itävalta

Minireissaajan syntymän jälkeen päätin heti yhden asian. Halusin varata itselleni jonkin juoksukisan ulkomaille, jotta tulisi taas juostua ja pääsisi takaisin kuntoon. Arvaatteko tuliko juostua? Eipä juuri tullut, mutta Wienin puolimaratonilla tein oman juoksuennätykseni ja kirmailin suorastaan euforisessa tilassa reilut parikymmentä kilometria. Pitkästä aikaa pääsin myös käymään Wienissä, joka on tuttu kaupunki vaihtoajoilta. 

IMG_20170423_133142_172.jpg
IMG-20170423-WA0017.jpg
IMG_20170424_214153_845.jpg

Wienin puolimaraton oli koko vuoden paras kokemus. Pääsin kisaamaan itseni kanssa ja tekemään jotain uutta, sillä en ollut aiemmin juossut ulkomailla. Ja niinhän se juoksukärpänen pääsi puraisemaan ja ensi vuoden juoksumatka onkin jo varattu.

Lontoo, Englanti

Lontoon reissulle oli äidin 24h irtiotto arjesta. Matkustin yksin, vaikken soolomatkalla ollutkaan. Lontoossa vietettiin ystäväni polttareita. Lontoo ei ole koskaan sytyttänyt matkakohteena, mutta tämä reissu oli niin loistava seuran ja ohjelman puolesta, että saatoin vähän syttyä Lontoollekin enemmän. Tällä reissulla tuli repäistyä itsensä vauvakuplasta hetkeksi ja nautittua matkailusta vähän siihen vanhaan tyyliin. Reissu oli rankka, mutta virkistävä. Unohdin myös puhelimeni kämpille koko päivän ajaksi, joten tuli totaalisesti elettyä hetkessä. Ihan parasta.

IMG_20170521_071733_193.jpg

Luzern, Sveitsi 

Ihana ihana Sveitsi! Pitkä viikonloppu Luzernissa oli yhtä hetkessä elämistä, maisemaonnellisuutta, kauniita järvi- ja vuoristomaisemia, vihreitä niittyjä ja kahden reissutoverin tapa varmistaa, että tulee edes kerran vuodessa nähtyä kunnolla. Sveitsin reissulla sää ja maisemat suosivat. Kävimme Mt.Pilatuksella ja Rigillä ihastelemassa maisemia, joista ei voinut olla kuin onnellinen.

DSC_0332.JPG
DSC_0484.JPG
DSC_0259.JPG

Sveitsin reissu ei ehkä alkanut kuitenkaan ihan niin kuin Strömsössä. SAS hajotti lastenvaunut menomatkalla ja homma lentokentällä meni varsin mielenkiintoiseksi. Paras oppi asiassa oli se, että vaunut kannattaa aina pakata hyvään suojalaukkuun ja tehdä heti reklamaatio lentoyhtiölle. 

Berliini, Saksa

Berliinin kaupunkilomalle lähdimme minireissajan kanssa kaksin. Berliini oli oikein toimiva kohde vauvan kanssa. Minulla oli vihdoin aikaa tutustua kaupunkiin kunnolla ihan omaan tahtiin. Päivät menivät pitkälti kävellen paikasta toiseen joitain nähtävyyksiä katsellen, syöden, leikkien ja hengaillen. Reissun pääjuttu olivat ystäväni häät, jotka olivat elämys itsessään. Tykkäsin tästä reissusta kovasti, vaikka välillä meinasi kädet loppua ja hiki hatussa sai roudata kamoja. Tällä reissulta sain vauvavuoden parhaimmat "minä teen kaiken itse" -kokemukset.

DSC_4927.JPG
DSC_4893.JPG

2 x Tukholma

Minireissaajan eka ulkomaanmatka bestiksen kanssa suuntautui Tukholmaan. Tytöt eivät juurikaan kiinnostuneet Tukholmasta, vaan vetelivät tyytyväisenä sikeitä lähes koko maissaolon ajan. Äidit pääsivät syömään pullaa ja ihmettelemään bugaboita työnteleviä ruotsalaisia lattepappoja kaduilla. Lähes samalla kokoonpanolla kävimme toistamiseen ruotsin risteilyllä elokuussa. Tuolloin tytöt olivat jo isompia ja menokin oli vähän erilaista. Tuolloin Tukholmassa paistoi aurinko ja äidit saivat taas pullaa. Ehdin myös nämä Tukholmassa asuvaa kaveripariskuntaa, joten päivä meni lähinnä kuulumisia vaihdellen. 

Tukholma kaupunkina on niin kaunis ja viihtyisä, mutta risteilyjen huono puoli on se, että päivässä ei kunnolla ehdi mitään. Tukholmaan voisi suunnata vähän pidemmälle kaupunkilomalle seuraavan kerran.

DSC_5405.JPG
IMG_20170827_200332_967.jpg

Ruotsin risteily oli kätevä tapa aloittaa matkustaminen vauvan kanssa. Se oli helppoa ja kätevää. Joskin aika pitkälti laivalla olemine oli hytissä hengailua tai syömistä. Itse risteilyt avautuivat uudella tavalla itselle, kun sellaiselle lähti lapsen kanssa. Risteilyfania minusta ei silti vielä saa. 

5 x Tallinna

Kävin tänä vuonna aika montaa kertaa Tallinnassa, koska a) se on niin lähellä b) se on niin kiva c) sinne voi lähteä päiväksi ihan extempore edullisesti. Tallinnan tuli tehtyä kolme päiväreissua ja kaksi yhden yön matkaa. Kokoonpanot olivat erilaiset joka reissulla. Minireissaja oli mukana neljällä näistä. Tallinnassa tuli syötyä ravintoloissa, joissa en ollut ennen käynyt. Käytiin fiilistelemässä tyttöjen kanssa joulumarkkinoita. Tuli ihasteltua Kadriorgin puistoa ja japanilaista puutarhaa

IMG_20171106_135229.jpg
DSC_0032.JPG
IMG_20171126_194412_203.jpg

Tallinna on siitä hyvä kohde, että sinne voi lähteä ihan extempore ilman sen kummempia suunnitelmia. Tallinna toimii aina niin päiväretki- kuin kaupunkilomakohteena. Syksyn aikana olikin kiva käydä Tallinnassa vähän helpottamassa omaa matkustusintoa.

Näiden kohteiden lisäksi tuli käytyä muun muassa Espoon ja Helsingin saarilla, Oulussa, Turussa, Porvoossa, Tampereella, minilomalla Järvisydämessä ja lomailtua useampaan otteeseen Saimaan rannoilla. Punkaharju oli itselleni kesän ykköskohde jai kivoimmat hetket vietin mökillä, jos sai vaan olla luonnon keskellä. 

Mikä fiilis jäi?

Entäs se matkakuume sitten? Eihän sitä tullut reissattua määrällisesti niin paljon kuin ennen ja se näkyi välillä nousevassa matkakuumeessa. Lokakuinen HS:n juttukin sen paljasti. Minulla on se pirullinen matkageeni, joka saa aina haaveilemaan reissuista. Haaveilu ja nettimatkailu eivät onneksi maksa mitään.

Omasta mielestä tein ihan sopivan määrän matkoja tänä vuonna niillä taloudellisilla resursseilla ja voimavaroilla, joita oli. Kaikessa mentiin oma jaksaminen ja minireissaajan hyvinvointi edellä. Olisihan sitä ollut ihanaa sinkaista jonnekin kaukolomakohteeseen noin ajatuksen tasolla, mutta toisaalta löysin samanlaisia asioita ja kokemuksia lähempääkin.

Aina ei tarvitse matkustaa kauas kokeakseen jotain uutta. Pitää paikkansa, minun mielestäni.

Tämä reissuvuosi 2017 oli ikimuistoinen monella tapaa. Vuosi 2017 oli ennen kaikkea vauvantuoksuinen vuosi, joka antoi minulle paljon elämyksiä, kokemuksia, oppeja, ajatuksia ja muistoja. Maailma näyttää taas omiin silmiini aivan erilaiselta paikalta.

Ehkä ainoa asia, mitä reissujen puolesta harmittelen on se, kuinka vähän olen ottanut kuvia tänä vuonna. Järkkäriä en ole jaksanut kantaa mukana kaikilla reissuilla tai sitten en ole vain ottanut kuvia. Ehkä pienemmän kameran hankinta voisi olla ratkaisu tähän. Kännykälläkin on tullut otettua kuvia paljon vähemmän kuin ennen. Ehkä tämä vain kertoo sitten siitä hetkessä elämisestä?

Minun ja minireissaajan seikkailut jatkuvat taas ensi vuonna. Ensi vuonna matkustetaan ainakin Sveitsiin ja Romaniaan. Nähtäväksi jää, mihin muualle.