Kun junaliikenne Saksassa sekaisin oli

Ensinnäkin, kiitos Deutsche Bahnille tästä seuraavasta kokemuksesta, jonka tulen kirjoittamaan. Kyllä sitä muillekin sattuu ja tapahtuu, ei vain meidän rakkaalle VR:lle. Pääsiäisreissumme nimittäin sai nimittäin heti alkuunsa vähän erilaisen startin kuin olimme ajatelleet. 

Lähdimme pääsiäislomalle Itävaltaan laskettelemaan. Päädyimme "helpompaan" matkailuun ja jätimme omat sukset kotiin ja valitsimme matkustustavaksi junan, joka oli paljon halvempi vaihtoehto kuin auto. Lensimme pääsiäisviikolla Müncheniin, jossa yövyimme yhden yön. Tiistai-iltana Baijeria riepotteli myrsky nimeltä Niklas, joka oli tuonut Müncheniin pienen lumipeitteen yön aikana.

Tarkoituksemme oli matkustaa junalla Schladmingiin heti aamutuimaan. Olimme ostaneet junalipun etukäteen puoli seiskan aikaan aamulla lähtevään junaan. Perillä meidän piti olla kymmeneltä ja tarkoitus oli päästä rinteeseen vielä puoleksi päiväksi. Noh, ei kyllä mennyt ihan putkeen tämä suunnitelma.

Aamulla tallusteltiin juna-asemalle, napattiin sämppärit leipomosta ja mentiin laiturille odottamaan junaa, jota ei koskaan tullut. Hyvällä saksan kielen taidollani tavasin ilmoitustaululta, että nyt on jokin vialla. Eikun siis DB:n Reisezentrumiin kyselemään, miksi juna ei tullut. Näytti siltä, että kaikki Itävaltaan ja etelään menevät junat olivat peruttu. Hätäisiä matkustajia oli muutama muukin kyselemässä, että mitäs nyt tehdään. Meitä neuvottiin ottamaan paikallisjuna S4 Grafingin juna-asemalle, josta lähtisi bussi Rosenheimiin, josta kulkisi juna eteenpäin Itävaltaan. Junarata München-Rosenheim oli poikki jostain syystä, mikä selvisi vasta myöhemmin. Lippumme leimattiin niin, että pääsimme matkustamaan Schladmingiin asti millä tahansa junalla.

München Ostilla olivat kaikki julkisetkin myöhässä. Aamu oli hyvin kolea ja oltiin molemmat aivan jäässä asemalla junaa odotellessa. Matka Grafingin asemalle vei noin puoli tuntia, jossa vastassamme oli mielenkiintoinen näky. Nimittäin asemalla oli 20 000 muutakin odottelemassa bussiyhteyttä Rosenheimiin. Asema oli hyvin pieni, vain yksi kioski eikä mitään sisätiloja odotteluun. Edelleen oli hyvin kylmä ja kolea sää. Onneksi matkalaukusta sai lisävaatetta päälle ja kioskista yhden vehnäoluen mielenrauhaa tasoittamaan. Busseja tuli yksi puolen tunnin välein ja voitte miettiä, mikä tunku aina siihen yhteen bussiin oli. Paikan päällä oli 2 DB:n edustajaa, jotka olivat täysin tietämättömiä, miten usein busseja tulisi ja eivät tienneet mistään mitään muutenkaan, koska heille ei oltu tiedotettu DB:n puolelta mistään mitään. Jeps, hyvää sisäistä tiedotusta kaiken kaikkiaan.

Lopulta odotimme kaksi tuntia asemalla ennen kuin saimme ängettyä itsemme yhteen hikiseen bussiin. Siinä kohtaa oli jo voittajaolo! "Jes, me päästään eteenpäin." Pitkällehän me ei kuitenkaan päästy, kun bussista loppui bensa ja oli pakko tankata. Onneksi ihmiset olivat hyväntuulisia ja kaikki naureskelivat tällekin pitstopille. Rosenheimiin matkasimme noin puolisen tuntia.

Rosenheimin asemalla oli toinen kaaos tiedossa. Siellä oli Müncheniin päin matkustajia ja joukko ihmisiä matkaamassa mm. Itävaltaan ja Italiaan. Paikan päällä selvisi, ettei Rosenheimista kulkenut yhtään junaa mihinkään, vaan sieltä oli otettava UUSI bussi Prien am Chiemseen asemalle, josta olisi paikallisjunayhteys Salzburgiin. Selvähän se. Taas oli luvassa bussiin tunkemista. Tässä kohtaa hermot alkoivat meiltä molemmilta rakoilla, sillä kukaan DB:n edustajista ei tiennyt mihin bussit olivat matkalla. Kaikilta tuli eri informaatiota. Päästiin kuitenkin suht sukkelasti kyynärpäätaktiikalla bussiin ja matkasimme seuraavaan paikkaan noin 20 min. Matkan varrella oli muuten tosi kivoja maisemia. Niistä plussaa!

Prien am Chiemseen asemalla toivomme matkan loppumiseen saman päivän aikana heräsi. Juna Salzburgiin oli kuin olikin lähdössä kahden maissa ja pääsimme sillä todenteolla Salzburgiin. Salzburgissa kävimme kysymässä ÖBB:n tiskillä junayhteyksistä Schladmingiin ja lopulta meille jäi 1,5h aikaa kulutettavaksi Salzburgissa. Emme olleet syöneet päivän aikana muuta kuin aamupalasämpylät, joten tässä vaiheessa kiukkunälkä alkoi kutitella vatsanpohjassa. Ehdimme hiukan ihmetellä Salzburgin maisemia ja syödä maittavat thaicurryt. Lopulta sitten hyppäsimme junaan, joka vei meidät Schladmingiin. Perillä siellä olimme klo 18 eli 8h tuntia myöhemmin kuin piti. Emme pääseet laskettelemaan tuona päivänä, mutta pääsimme sentään perille asti! :D

Jossain vaiheessa päivää tuli mieleen Seppo Rädyn mielipide Saksasta. Kuitenkin molemmilla oli sen verran huumoria mukana ettei hermot menneet täysin missään vaiheessa. Onneksi lähdimme hyvissä ajoin aamulla liikenteeseen niin päästiin alkuillasta perille. Mietimme kyllä pari kertaa päivän aikana, olisiko se autonvuokraus sittenkin ollut hyvä idea ;) Näimme kuitenkin upeita maalais- ja vuoristomaisemia matkalla Rosenheimiin ja Prien am Chiemseehen ja Salzburgiin. Kyllä kaunis Alppimaisema (ja olut) auttaa monessa asiassa. 

Onko teillä ollut jotain vastaavia kokemuksia reissuillanne?