Mostar ja se kuuluisa silta

Kun pitkän matkustuspäivän jälkeen saavumme Montenegrosta Mostariin, ilta jo hämärtää ja nälkä kurnii mahassa. Tulemme tähän kaupunkiin, koska siellä on historian havinaa ja se silta, josta kaikki puhuvat. Heitämme reput loistavaan Hotel Pellegrinoon ja lähdemme etsimään ruokaa ja sitä kuuluisaa siltaa.

Yleensä ensimmäinen asia, jota uudessa kaupungissa tunnustelen, on se tunnelma. Mostarin kaduilla rento ja vilkas tunnelma maanantai-iltana yllättää. Koko pitäjä on pakkautunut terasseille syömään illallista ja seurustelemaan. Katukauppiailla oli laukkuja ja pashminoita myynnissä, mutta onneksi kukaan ei tuputtanut mitään. Basaarikadut ovat niin tunnelmallisia illalla. Minä tykkään.

Mostarissa on lukuisia viihtyisiä ulkoilmaravintoloita, joihin jokaiseen voisi mennä istuskelemaan. Pakko hehkuttaa, että suurin osa niistä on sellaisia, joissa haluaisin istahtaa teelle. Nautimme yhdessä ravintolassa maukkaan illallisen ja ravintolan tarjoilija saa isot hymyt palkkioksi mahtavasta asiakaspalvelusta. Sekä ruoka että palvelu on hyvää. Illallinen maksaa n. 20€ molemmilta ruokineen ja juomineen. 

Kun saamme kiljuvan nälän taltutettua, keskitymme vihdoin Neretva-joen ylittävän Starin Mostin ihailemiseen. On se silta vain lumoava! Vanha silta (vuonna 1566 rakennettu) tuhottiin Serbien toimesta Balkanin sodassa vuonna 1993 ja koko maailma järkyttyi tästä. Vuonna 1997 tehtiin päätös sillan uudelleenrakentamisesta ja silta saatiin vihdoin valmiiksi vuonna 2004. Silta on erittäin tärkeä kaupungin asukkaille ja siitä ollaan ylpeitä. Nykyisin silta toimii rauhan merkkinä.

Seuraavana aamuna ihmettelemme bosnialaista aamupalaa ja tankkaamme masut täyteen ruokaa ennen kuin lähdemme katsomaan kaupunkia päiväaikaan. Meillä on 1,5h aikaa kiertää kaupungin kohteet, jotka muistuttavat karusta sodasta reilu parikymmentä vuotta sitten. Pikaisella kaupunkikierroksella käymme ensin tsekkaamassa keskeneräisen vanhan pankkirakennuksen, joka toimi tarkka-ampujien tukikohtana. Tukikohdassa on vieläkin sodan aikaisia vanhoja hiekkasäkkejä, joita tarkka-ampuja käyttivät suojanaan. 

Mostar oli 90-luvun alkupuolella sodan armoilla ja sota on arka aihe monille. Ottomaanien aikaisista moskeijoista lähes kaikki tuhottiin sodan aikana. Balkanin sodan tuhoamia kohteita on osittain uudelleenrakennettu, mutta kaupungissa on edelleen sodan aikaisia taloja, joiden seinissä näkyvät luotien reikiä ja pommien tuhoamia seiniä. Muistomerkit, jotka ovat rakennettu sodan muistoksi, on tuhottu sitä mukaa kuin ne on tehty. Tapaamme miehen, jonka omaisuus ja jalka meni sodan mukana. Katkeruuden voi kuulla puheesta ja syystäkin. 

 Keskeneräiseksi jäänyt pankkirakennus

Keskeneräiseksi jäänyt pankkirakennus

 Talo, joka koki sodan

Talo, joka koki sodan

Nykyisin Mostar on hyvin suosittu turistikohde ja mainio paikka päiväreissukohteeksi esimerkiksi Dubrovnikista. Vielä ennen lähtöä käymme War photo limited- museossa sillan kupeessa katselemassa sodanaikaisia kuvia. Oma matkamme jatkui Mostarista 15h vierailun jälkeen kohti Sarajevoa. Itseäni jäi vähän harmittamaan, sillä olisin voinut ihastella sitä siltaa vielä tovin pidempääkin.